RFID-korvamerkit kotieläinten hallintaan

Johdanto:

Karjanhoito on nykyään teknisesti kehittynyt monin tavoin. Yksi näistä edistysaskelista maataloudessa on radiotaajuustunnisteiden (RFID) korvamerkkien käyttöönotto eläinten hoidossa, erityisesti nautojen ja lampaiden kasvatuksessa.
RFID-korvamerkit ovat tärkeitä välineitä, joilla on merkitystä perinteisten karjankasvatuskäytäntöjen päivittämisessä. Ne antavat arvokasta ja tarkkaa tietoa eläinten terveydestä. Tämä auttaa maanviljelijöitä ja karjankasvattajia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä hoitokäytännöistään.
RFID-eläinten korvamerkit ovat nopeasti tulleet kiinteäksi osaksi karjankasvatusalaa, mutta monet ihmiset ovat edelleen pimennossa tämän teknologian suhteen.
Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti sitä, mitä RFID-tunnisteet ovat, näiden laitteiden eri tyyppejä sekä etuja, joita RFID-korvamerkkien käytöstä saadaan nautojen ja lampaiden hallinnassa.

Mitä ovat RFID-korvamerkit?

Eläinten radiotaajuustunnisteiden (RFID) korvamerkit ovat pieniä elektronisia laitteita, jotka yleensä kiinnitetään karjan korviin yksilöiden tunnistamiseksi ja niiden toiminnan seuraamiseksi. RFID-korvamerkkien valmistuksessa käytetään pääasiassa kestäviä materiaaleja, kuten metalleja tai muoveja.
Nämä tunnisteet, joista käytetään myös nimitystä RFID-sirut, käyttävät radioaaltoja tietojen siirtämiseen tunnisteesta lukijaan ja sen jälkeen RFID-tietokoneohjelmaan.
Yleisin sovellus on karjanhoito, mutta RFID-teknologia toimii myös ajoneuvojen, lemmikkieläinten ja vaikuttavasti Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden seurannassa.

RFID-eläinten korvamerkkien osat

RFID-korvamerkissä on kaksi pääkomponenttia, jotka on suojattu ympäristötekijöiltä suojatiivisteellä: mikrosiru ja antenni.
Mikrosiru tallentaa näiden kahden välille kaikki eläimen yksilölliset tiedot, kuten syntymäajan, jalostustiedot ja terveyshistorian. Antennin avulla korvamerkki voi vastaanottaa ja lähettää tietoja radioaaltoina RFID-lukijalle.
Näin ollen aina kun RFID-lukija on lähellä nautaa tai lammasta, se vastaanottaa antennin lähettämät radioaallot. Se skannaa mikrosirun ja paljastaa tietokantaan yhdistetyn yksilöllisen tunnisteen. Tämä tietokanta sisältää yleensä kaikki eläimeen liittyvät tiedot. Näitä ovat muun muassa rotu, omistajatiedot, ikä ja sukupuoli.

RFID-korvamerkkien tyypit

RFID-korvamerkkejä on erityyppisiä, ja niillä on erilaiset ominaisuudet ja sovellukset. Ne erotellaan yleisesti matalataajuus-, korkeataajuus- ja ultrataajuustyyppeihin. RFID-tunnisteet käyttävät jompaakumpaa näistä kolmesta taajuudesta radioaaltojen välityksellä tapahtuvaan viestintään.
Lähes kaikki markkinoilla olevat RFID-tunnisteet ovat joko aktiivisia, passiivisia tai puoliksi passiivisia.

1. Aktiiviset RFID-tunnisteet:

Tämäntyyppiset RFID-tunnisteet ovat periaatteessa omia paristojaan, koska niillä on oma virtalähteensä, minkä ansiosta ne voivat aktiivisesti välittää signaaleja mikrosirulta RFID-lukijoille.
Tämän ainutlaatuisen ominaisuuden ansiosta aktiivisten RFID-tunnisteiden lukuetäisyys on suurempi erityisesti sovelluksissa, jotka edellyttävät reaaliaikaista seurantaa. Ne ovat luotettavin vaihtoehto dynaamisissa ympäristöissä, kuten laajoilla laidunalueilla, joissa on ensiarvoisen tärkeää seurata ja valvoa vapaana laiduntavan karjan toimintaa.

2. Passiiviset RFID-korvamerkit:

Toisin kuin aktiivisissa tunnisteissa, passiivisissa RFID-korvatunnisteissa ei ole sisäistä virtalähdettä, vaan ne toimivat RFID-lukijan tuottaman energian varassa. Toisin sanoen ne aktivoituvat vain, kun ne ovat lukijan lähetyskentässä. Muussa tapauksessa ne ovat voimattomia.
Passiiviset korvamerkit ovat kuitenkin edelleen olennainen osa seuranta- ja tunnistusjärjestelmiä. Niillä on pitkä käyttöikä, ne ovat kustannustehokkaita ja soveltuvat monenlaisiin sovelluksiin, kuten karjan inventaarion hallintaan, kirjanpitoon ja eläinten säännöllisiin terveystarkastuksiin.

3. Puolipassiiviset RFID-korvamerkit (akkukäyttöiset passiiviset tai BAP):

Tässä RFID-tyypissä yhdistyvät sekä passiivinen että aktiivinen maailma. Ne saavat virtaa ulkoisesti, mutta tallentavat tietoja myöhempää lähetystä varten ilman, että niitä ladataan samasta lähteestä.
Puolipassiivisten tai BAP-tunnisteiden käyttöikä on myös pidempi kuin passiivisten tunnisteiden, ja ne voivat kestää jopa kymmenen vuotta.
Passiivisiin tunnisteisiin verrattuna BAP-tunnisteiden lukuetäisyys on suurempi ja ne pystyvät toimimaan tehokkaasti ilman aktiivisten tunnisteiden täydellistä tehontarvetta.

4. Matalataajuiset (LF) RFID-korvamerkit

LF-korvamerkit ovat suosittuja RFID-tyyppejä, jotka toimivat matalilla taajuuksilla ja ovat tunnettuja häiriönsietokyvystään. Tämäntyyppiset korvamerkit mahdollistavat viestinnän pienellä alueella, joka on tyypillisesti 125-134 kHz.
Ainutlaatuisen viestintäkanavansa ansiosta matalataajuinen korvamerkki voi läpäistä metalliset ja kosteat ympäristöt ja antaa tarkat seuranta- ja tunnistustiedot karjasta.
Niiden käyttöikä on pitkä ja vaihtelee eri käyttökohteiden aiheuttaman kulumisen mukaan. Näillä tunnisteilla on kuitenkin lyhyt lukuetäisyys, joka mahdollistaa eläinten yksilöllisen tunnistamisen. Lisäksi ne tallentavat vähemmän tietoa, joka voidaan lukea vain yksi kerrallaan.
Esimerkki matalataajuisen korvamerkin käytöstä on karjan seuranta. LF RFID korvamerkit lampaiden ja nautojen osalta auttavat jäljittämään eläimen alkuperän, kun se toimitetaan markkinoille. Näin ollen jos saastumista tapahtuu, oikea lihaerä on helppo löytää merkin perusteella.

5. Korkeataajuiset (HF) RFID-korvamerkit

HF-RFID-korvamerkit toimivat korkeammilla taajuuksilla (yleensä 13,56 MHz) ja mahdollistavat nopeamman tiedonsiirron. Ne soveltuvat hyvin eläinten tunnistamiseen ja seurantaan erityisesti alueilla, joilla riittää kohtalainen lukuetäisyys.

6. Ultra High Frequency (UHF) RFID-korvamerkit

UHF-korvamerkit tarjoavat pisimmän lukuetäisyyden, ja ne toimivat 860 MHz:n ja 960 MHz:n välisillä taajuuksilla. Laajemman kantaman ja välittömän tiedonsiirtokyvyn ansiosta tämäntyyppiset korvamerkit ovat suosittu vaihtoehto maanviljelijöiden ja karjankasvattajien keskuudessa.
Ultrakorvamerkit soveltuvat sovelluksiin, joissa karjaa seurataan laajalla alueella. Niitä käytetään myös kattavien tietojen tallentamiseen tietystä eläimestä, koska ne pystyvät tallentamaan enemmän tietoja kuin vastaavat merkit.

RFID-korvamerkkien käytön hyödyt nautojen ja lampaiden hallinnassa

1. Parempi terveydenhallinta:

RFID-tunnisteet auttavat karjankasvattajia seuraamaan karjan tai lampaiden yksilöllistä terveydentilaa ja havaitsemaan eläimen sairauden. Näihin laitteisiin voidaan tallentaa tärkeä lääketieteellinen ja rokotushistoria, ja ne voivat antaa selvityksen eläimen tämänhetkisestä tilasta ruumiinlämmön avulla.
Tämän ansiosta karjankasvattajat voivat nopeasti tunnistaa terveysongelmat ja ilmoittaa niistä eläinlääkärille hoitoa varten. Näin vältetään mahdolliset eläinten menetykset ja parannetaan henkilöstön tuottavuutta.

2. Tehokkaiden jalostusohjelmien helpottaminen:

RFID-tunnisteiden avulla saadaan tarkkoja tietoja, kuten jalostushistoria, toimituspäivämäärät ja perimätiedot. Tämä auttaa maanviljelijöitä ja karjankasvattajia hallinnoimaan tehokkaita jalostusohjelmia, jotka takaavat jälkeläisten laadun.

3. Karjan helppo seuranta:

RFID-tunnisteet yksinkertaistavat karjan seurantaa tunnistamalla yksittäiset eläimet automaattisesti. Ne keräävät niiden reaaliaikaiset sijainnit RFID-lukijan kautta.
Tämä ominaisuus auttaa lisäksi seuraamaan ja tunnistamaan tarkasti liikkumistavat ja laiduntamistottumukset. Tämä rajoittaa manuaalisen tarkastuksen tarvetta, mikä säästää aikaa ja fyysistä työtä.